sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Xingo

Joulukuussa sain mahdollisuuden matkustaa kanadalaisen vaihtarin Carinan ja hänen host-isänsä kanssa Sergipen osavaltion sisäosissa tutustuen pienen pieneen kylään nimeltä Porto da Folha, ja turistinähtävyyteen Xingoon (tunnettu vesivoimala ja kuuluisa jyrkistä, jylhistä kallioistaan).

Reissumme kesti kolme päivää, ja näiden kolmen päivien aikana käytännössä uimme koko ajan joko rauhallisella järvenrantatalolla tai kallioiden välissä kiemurtelevassa kirkasvetisessä joessa (koin ensimmäistä kertaa elämässäni miltä 40 asteen kuumuus ja kirjaimellisesti polttava hiekka iholla tuntuvat). Teimme kiertoajelun veneellä ihaillen maisemia, ajelimme vesiskoottereilla ja tutustuimme viehättävään pieneen Piranhasin paikkakuntaan. 

Matkan aikana tutustuin Brasilian kuivaan, karumpaan puoleen, josta minulla ei aiemmin ollut aavistustakaan. Kuitenkin ihmiset ovat samoja joka puolella maata: iloisia, ystävällisiä, vastaanottavia ja ennen kaikkea innokkaita! Pysähdyimme pienessä käsityötavarakaupassa vesivoimalan padon juurella, ja puodin omistajat hullaantuivat kahdesta vaihtarista niin paljon, että päädyimme kuvaamaan videon heidän nettisivuilleen ensiksi kehuen kauppaa saksaksi ja suomeksi, lopulta portugaliksi. Spontaanisuus on kyllä varmasti yksi parhaiten oppimistani asioista näiden kuukausien aikana.😁
















Tutustuminen monipuoliseen Brasiliaan on vasta alussa!
-Sonja

ps, I miss you - se, ettei Suomessa pahemmin käytetä ilmastointia. En tiedä, miten täällä voisi olla vilustumatta, kun ensin kävelee paahtavassa 40 asteen lämpötilassa ja seuraavassa hetkessä onkin (huppari päällä!!) jäätymäisillään auton 17 asteisen ilmastoinnin puhaltaessa.

  

15-vuotissynttärit Brasilialaisittain


15-vuotissyntymäpäivä on yksi tärkeimmistä merkkipaaluista erityisesti brasilialaisten tyttöjen elämässä. Tämä juontaa juurensa siihen, että täyttäessään 15 vuotta perheen tytär astui ihanteelliseen naimaikään, ja suurten juhlallisuuksien myötä perhe esitteli tyttärensä yhteisölle vakuutellen vaurauttaan ja suosiollista naimakauppaa.

Vaikka nykypäivänä tarkoitus ei ole sama, juhlia rakastavat brassit ovat säilyttäneet tradition. Useimmiten 15-vuotias tyttö saa valita, matkustaako vai järjestääkö juhlat merkkipäivänsä kunniaksi (jotkut saattavat saada jopa molemmat). Suosittu matkakohde on Yhdysvaltojen Disneyworld, ja jopa jotkut pojista saattavat saada mahdollisuuden matkustaa. Jos tyttö valitsee juhlat, todelliset juhlat hän myös saa.

Minulla oli kunnia päästä yhdille koko vuoden kalleimmista ja hulppeimmista 15-vuotissyntymäpäiväjuhlista. Kilpailu kutsuista on kova, ja jotkut ovat jopa valmiita ostamaan kutsuja (ystävälleni tarjottiin 200 realia, että hän möisi kutsunsa). Ennen juhlia menimme ystävieni kanssa kauneussalonkiin meikattaviksi ja hiuksemme laitettin (kotona laittautuminen ei ilmeisesti ole vaihtoehto).

Juhlatila oli suuri ja valaistu valonheittimillä, jotka erottuivat jo kaukaa. Kutsuttuja vieraita oli noin tuhat (sellaiset pikkuiset synttärikemut), enkä voi edes kuvailla hulppeita koristeluja: vastaanotto oli loihdittu köynnöksin satumetsäksi ja seinät päälystetty tytön kuvilla. Hänen nimikirjaimistaan oli tehty monogrammi, joka koristi aika lailla kaikkia juhlista löytyviä esineitä juomalaseista lähtien.

Herkkuja oli valtavasti ja open bar piti huolta virvokkeista. Juhlissa soitti kolme tunnettua bändiä, jotka keskeyttivät soittonsa vain syntymäpäiväsankarin tanssin ajaksi (toivotettuaan ensin ovella kaikki yksitellen vanhempiensa kanssa tervetulleeksi, alkoi isän ja tyttären tanssi ja sitten vielä tyttären ja hänen kavereittensa oma tanssinumero). Juhlat jatkuivat aamunkoittoon asti, mutta me lähdimme pois hieman aikaisemmin. Poistuin juhlista syli täynnä suklaaherkkuja (joita jaettiin hyvinkin avokätisesti ovella), varvassandaalien (annettiin jokaiselle naiselle) ja matkalaturin (kaikille vieraille) kera.










Seuraavia synttäreitä odotellessa!
-Sonja

 
ps, I miss you - 14-vuotias ikäni. Olisin ihan mielelläni täyttänyt 15 vuotta täällä vaihdossa ollessani!


   

      

perjantai 28. lokakuuta 2016

Praia do Francês

Tänään minulla tuli kolme kuukautta täyteen Aracajussa. Tuntuu surulliselta, että olen viettänyt vaihtovuodestani jo yli neljäsosan. Minua kuitenkin lohduttaa tieto siitä, kuinka paljon kaikkea uutta ja unohtumatonta olen näiden kolmen kuukauden aikana kokenut. Se tarkoittaa, että vuoteni kokonaisuutena tulee varmasti olemaan tapahtumarikas.

Useamman viikon kirjoitustaukoni johtuu yhdestä uudesta, hyvinkin brasilialaisesta kokemuksesta - nimittäin siitä, että sairastuin denguekuumeeseseen. Kaaduin kirjaimellisesti sänkyyni kahdeksi viikoksi, mutta nyt olen jo parantumassa.

En tiedä, sainko tautini muutaman viikon takaiselta matkalta Maceióon. Yövyimme viikon ajan perheeni ja kahden muun vaihtarin (kanadalaisen Carinan ja argentiinalaisen Florin) kanssa hostisäni vuokraamassa asuntonnossa Praia do Francêsilla, noin kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä suurkaupungin keskustasta.

Viikon aikana ihailimme rantoja kirkkaansinisine vesineen, paloimme viidenkymmenen suojakertomeista huolimatta, sup-lautailimme luonnonaltailla ja kävimme Maceión keskustassa (menimme Happy Holi elektronisen musiikin värifestivaaleille!). Söimme paljon jäätelöä, uimme ja kiipeilimme puihin yrittäen saada kookoksia (onnistuimme!!).
 Matkaan mahtui myös muutama tapaturma ja yhden iPhonen hukkaaminen. Kuitenkaan nämä koettelemukset eivät pilanneet muuten täydellistä viikkoamme ihanassa lomakohteessa (asuntoa, jossa yövyimme, ei kuitenkaan voi nimittää lomakohteeksi. Heti saavuttuamme heitimme bikinit päälle ja kuurasimme koko talon lattiasta kattoon). 

Matkan aikana sain vaikka kuinka monta ilmoitusta siitä, kuinka puhelimeni muisti on täynnä. En edes tiedä, miten onnistuin ottamaan sadoittain kuvia ottaen huomioon, ettemme käyttäneet kännyköitämme, emmekä ottaneet niitä mukaamme lähes minnekkään. Tässä kuitenkin muutama otos matkalta:




























 Toivottavasti pääsen sinne vielä toistamiseen!
-Sonja


ps, I miss you - Suomen puhdas ja raitis ulkoilma. Erityisesti jo valmiiksi kuumeisena kolmenkymmenen asteen kuumuus ei tunnu ainakaan auttavan.





 

lauantai 8. lokakuuta 2016

Äiti


Hyvää syntymäpäivää sinne maapallon toiselle puolelle! ♥ Toivoisin, että voisin olla toivottamassa ja juhlimassa tätä päivää sinun kanssasi samassa maassa (tai edes samalla mantereella). Tyydyn kuitenkin tänä vuonna hieman erilaiseen synttäritoivotukseen, lohduttautuen sillä tiedolla, että tulen juhlistamaan syntymäpäivääsi, 8.10, kanssasi vielä monta vuosikymmentä eteenpäin. Tämä blogipostaus on omistettu sinulle.

Olen ollut koko ikäni hyvin vahvasti sitä mieltä, että minulla on -klisesesti sanottuna- maailman paras äiti. Iän karttuessa tunne vain voimistuu, enkä tiedä, lakkaako se koskaan kasvamasta. Kiitos, että olet antanut minulle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään, mitä toivoa saattaa. Neuvoillasi ja kasvatuksellasi minulla on erinomaiset eväät jatkaa näistä lähtökohdista. Siispä kiitos siitä tavasta, jolla olet minut kasvattanut - ymmärtäen, tukien ja rakastaen jokaista tunnettani, mielentilaani sekä käytöstäni (oikut mukaanlukien). 
Kiitos kaikista niistä lukuisista asioista, joita olet minulle tähänastisen pienen elämäni varrella opettanut. Perusasioiden, kuten tapojen, kielen ja faktatietojen (jokaisesta olen saanut sinulta laajan oppimäärän) lisäksi olet opettanut minua muun muassa lukemaan ja ymmärtämään erityisesti muita ihmisiä, tutkailemaan ja ilmaisemaan omia tunteitani, nauttimaan jokaisesta hetkestä, muokkaamaan heikkouteni vahvuuksiksini ja voimistaamaan vahvuuksiani entisestään. Kiitos kärsivällisyydestäsi sitä tarvittaessa (eritysesti, kun olet jaksanut ottaa minusta sadoittain kuvia, kunnes olen tyytyväinen -kiitokset siis myös kuvaustaidoillesi).
Kiitos, että mahdollistit minulle vuoden toteuttaa unelmiani ja seuraten myös jalanjälkiäsi vaihto-oppilaana. Tiedän kokevani sinun unelmiasi -valkoista hiekkarantaa, turkoosia vettä ja palmuja silmänkantamattomiin- ja koska kannan sydämessäni sinua mukanani, olet ollut kokemassa kaiken kanssani.

Kiitettäviä asioita riittäisi loputtomiin, ja jos kiitollisuudenvelkaan voisi hukkua, niin olisi varmasti käynyt jo aika päivää sitten. Kuitenkin toivon ja tiedän, että pyyteetön rakkauteni sinua kohtaan kuittaa koko sen velan, joka nousee joka hetki. Yksinkertaisesti sanottuna: kiitos siitä, että olet äitini. Minä rakastan sinua valtavan paljon! 
Hyvää syntymäpäivää! ♥













Saudades mãe♥ 
-Sonja
 
ps, I miss you -sinua kokonaan <3 Halejasi, nauruasi, sitä, kuinka ymmärrät tasan tarkkaan miltä minusta tuntuu, sanatonta yhteyttämme, seuraasi (shoppaillessa, konserteissa tai ihan vain sohvailla makoillessa), iloasi, älykkyyttäsi, jatkuvaa aurinkoisuuttasi, ystävällisyyttäsi, ystävyyttäsi & rakkauttasi